Putkiteknologian FAQ

Mikä on perussyy putkivahvistimen erilaiselle soundille?

1. Putkivahvistin synnyttää pehmeämpää säröä kuin transistorilaite

todisteet::

2 Transistorilaite aiheuttaa TIM- säröä , mikä turmelee iskuäänien toiston.

todisteet:

3 Parhaat putkilaitteet suunnitellaan toimimaan A- luokassa (esim VOX, Leslie...), transistorilaitteet taas äärimmäisen harvoin, syynä lämpenemisen aiheuttama luotettavuuden heikkeneminen.

Miten usein putket on vaihdettava?

Tehtaat lupaavat Special-Quality- putkille 10,000 tunnin takuun. Tämä tarkoittaa yli 3 vuoden yhtäjaksoista käyttöaikaa normaaliolosuhteissa. Kuluttajakäyttöön tarkoitetut putket eivät yllä samoihin suorituksiin, mutta esim. kitaravahvistimen etuasteen putket kestävät ammattikäytössä kymmenenkin vuotta. Pääteputket sensijaan kuluvat varsin nopeasti, varsinkin kitaravahvistimissa. Oikea biasointi ja oikean kaiutinimpedanssin valinta lisäävät putken ikää. Lue lisä putkien valmistusprosessista ja kestävyydestä.

 

Kannattaako ostaa sovitettuja putkipareja, ne kun maksavat enemmän?

Pääteputket pitää aina sovittaa toisiinsa. joissakin vahvistimissa (esim eräät Fenderin mallit) tämä on mahdollista tehdä säätämällä bias kummallekin putkelle erikseen. Yleensä kuitenkin pitää ostaa kaupasta sovitettu pari tai sovitettu nelikkö.

Voxin AC- 30 on ongelmallinen: siinä kestää vain vanhat saksalaiset tai nykyiset venäläiset putket. Nämä on kuitenkin sovitettava keskenään ja lisäksi, koska A- luokan vahvistimessa ei ole BIAS- säädintä, pitää valita mahdollisimman jyrkät. (VOXin katodivastuksen jännite ei saa ylittää 7 volttia).

 

Mitä tarkoittaa Biasointi?

Putki- (samoinkuin transistori) vahvistimissa pääteasteen lepovirta pitää säätää siten, että vahvistimen soundi on mahdollisimman hyvä, mutta se ei kuitenkaan lämpene liiaksi. Liian suuri lepovirta aiheuttaa siis pääteputkien ylimääräistä kulumista, kun taas liian pieni lepovirta aiheuttaa ylimenosäröä. Bias säädetään siten, että mitataan pääteputkien katodin kautta kulkeva virta silloin, kun vahvistin on hiljaa (useimmiten tähän tarvitaan erikoinen adapteri). Säädetään Bias- säätimellä putken hilajännite sopivaksi.

Putki loistaa sinistä valoa; onko se rikki?

Sininen valo syntyy elektronien aiheuttamista röntgen-säteistä, jotka saavat aikaan fluorisoivan ilmiön putken lasikuvun pinnalla. Ilmiö ei ole vaarallinen, ei putkelle eikä ihmisille (ns. kovan röntgensäteilyn rajana pidetään n. 25 kilovoltin anodijännitettä, vahvistimessa anodijännite on n. 500V). Lisää tietoa putken toimintaperiaatteesta:

Vanhat laitteet kohisevat ja brummaavat. Kuuluuko tämä asiaan?

Vanhat laitteet eivät sinänsä kohise tai brummaa, jos ne on oikein huollettu. Rikkinäiset laitteet tekevät näin, ikään katsomatta!

Tietyn putkityypin valmistus on lopetettu. Mitä teen?

  1. Maailmalla on paljon firmoja, joiden varastoissa on jopa yli 70 vuotta vanhoja putkia.
  2. Etsitään korvaava putkityyppi. Useimmille amerikkalaisille putkityypeille löytyy Eurooppalainen tai Venäläinen vastaava, joskus saattaa sopia tilalle ilman muutoksia hieman erilainen putki.
  3. Suunnitellaan ja rakennetaan k.o. putken ympäristö uudelleen eri putkityypille. Vaatii asiantuntemusta.

Kitaravahvistimessa on tasasuuntausputki. Voiko sen korvata puolijohdetasasuuntaajalla?

Putkitasasuuntaajan ero puolijohdetasasuuntaajaan on se, että tasasuuntaaja lämpenee hitaasti, joten vahvistin käynnistyy pehmeästi ja ei näinollen rasitu käynnistyksen yhteydessä. Lisäksi putkitasasuuntaaja antaa kuormitettuna hieman matalamman käyttöjännitteen vahvistimelle, joten soundi kompressoituu ja pehmenee hieman. Jos aiot kokeilla puolijohdetasasuuntaajaa, rakenna "plug- in" versio esim. 8-piikkiseen pistokkeeseen, jolloin vertailu helpottuu, eikä vahvistimeen tarvita pysyviä muutoksia. Puolijohdetasasuuntaajaan voi myös asenataa sarjavastuksen (n. 30 ohmia), jolloin käynnistys pehmenee. paras pehmeäkäynnistin syntyy NTC- vastuksesta (esim. mustavalko- TV:n hehkupiirin käynnistysvastus soveltuu). 

Kaksi 16 ohmin kaiutinkaappia kytketään kitaravahvistimeen. Miten asetetaan kaiutinimpedanssin valintakytkin?

Kahden 16 ohmin kaiuttimen rinnankytkentä muodostaa kokonaisimpedanssiksi 8 ohmia, joten valintakytkin asetetaan 8 ohmin asentoon. yhdellä kaapilla taas 16 ohmiin. Jos 16 ohmin asennossa soitetaan kahdella kaapilla, pääteputket kuormittuvat liikaa, jos kytkin on 4 ohmin asennossa, ei saada täyttä tehoa, putkien anodit käyvät pienellä kuormalla mutta suojahilan virta kasvaa.

Voiko 100 watin kitaravahvistimen tehoa pudottaa 50 Wattiin poistamalla 2 pääteputkea?

Kyllä voi. tällöin pääteasteen sisäinen impedanssi kasvaa 2- kertaiseksi, joten kaiuttimen sovitusta pitää myös muuttaa. Käännetään kaiutinimpedanssin valintakytkin asennosta 8 ohm asentoon 4 ohm. (tai asennosta 16 asentoon 8). Muussa tapauksessa jäljelläolevat 2 putkea kuormittuvat liiaksi ja putkien ikä lyhenee. Myös bassotoisto saattaa kärsiä.

Putken kannassa iskee toisinaan kipinää ja tämä polttaa sulakkeen. Mitä teen?

Joissakin Englantilaisissa vahvistimissa (Marshall ja sen kopiot) käytetään hyvin korkeaa anodijännitettä, n. 500-700V, joten täydellä teholla soitettaessa anodi käy hetkellisesti yli 1200 Voltin jännitteessä. Jos putken kannassa tai pitimessä on likaa tai kosteutta, syntyy kantaan kipinä, joka ei sammu itsestään, vaan polttaa sulakkeen. Kipinöinti saattaa myös turmella kannan ja pitimen. Tämän varalta kantapiikkien n.o 2 (hehku) ja 3 (anodi) voidaan levittää silikonivaseliinia, joka estää läpilyönnit (tavallinen vaseliini ei käy). Jos kanta on pilalla, kannatta kaikki pitimet vaihtaa keraamisiin.

VOXin etupaneelissa on 6 sisäänmenoreikää. Mitä varten?

Voxissa on 3 kanavaa: normal, Brilliant ja Vibrato. Jokaiselle kanavalle on 2 tuloa: matalaohminen (120k), joka lisäksi vaimentaa signaalia 6dB, sekä korkeaohminen (1 Megaohmi). Kanavia voi kytkeä rinnakkain käyttämällä näitä liittimiä ja lyhyitä kaapelinpätkiä: esim. Normal- ja Bright- kanavan rinnankytkennällä ja volume- napeilla voidaan saada soundeja, jotka ovat Normal ja Bright- soundien välimuotoja. Sekoittamalla Normal- ja Vibrato voidaan vibraton laajuutta säätää. Voidaan myös kytkeä 2 kitaravahvistinta rinnakkain (tällöin tarkista, että verkkojohdot tulevat samaan pistorasiaan: muuten seurauksena on voimakas brummi.

Mitkä ovat tekniset peruserot VOXin, Marshallin, Fenderin ja Mesa- Boogien kesken?

Voxin pääteaste on toteutettu A-luokkaan ja siitä puuttuu kokonaan vastakytkentä, joten muuntajan vaikutus taajuusvasteeseen ja säröön jää kompensoimatta. Pääteasteen vaimennuskerroin on pieni, joten teoriassa kaiuttimen sähköinen vaimennus on heikko. Lopputuloksena on kuitenkin vahvistin, jonka perussoundi on kova, mutta lämmin. Etuaste on taas äärimmäisen yksinkertainen, eikä sisällä perusversiossa edes sävynsäätimiä! Vibrato on toteutettu vaiheensiirtoperiaatteella, joten se vaikuttaa jonkinverran myös äänen taajuuteen. Ehkä paras vahvistin kitarakompille ja taatusti oikea ratkaisu etsittäessä 60- luvun Brittipopin kitarasoundia. (3 erilaista esimerkkiä, kuuntele: Beatles, Status Quo, The Shadows).

Fenderin perussoundi rakentuu amerikkalaisen 6L6 pääteputken varaan. Korkea anodijännite ja pieni emissio katodilta sekä loiva putki saa aikaan pehmeän perussoundin. Pääteaste toimii AB- luokassa ja vastakytkentä on kohtuullisen voimakas. Etuasteessa on voimakkuussäädin heti ensimmäisen vahvistinasteen jälkeen, sävynsäätimessä erikseen basso- diskantti (ja joissakin malleissa myös) keskiäänisäätö. Volume- potikan rinnalle voidaan kytkeä Bright- kytkimellä kondensaattori nostamaan diskanttia pienillä tasoilla. Joissakin malleissa jousikaiku (v. 63 jälkeen), vibraatto toimii joko optisesti (valovastus) tai säätämällä pääteasteen Bias- jännitettä. Yleisarvosana: pehmeä, lämmin soundi, jossa on syvyyttä (jopa ilman kaikua!). Blues- kitaristien suosikki: Fender vibrolux, 45W combo kaiulla, vibralla ja putkitasasuuntaajalla.

Marshallin perusmalli (50W) kopioitiin Fenderin bassman- 45 combosta (epäonnistunut bassovahvistin!). Chassis käännettiin toisinpäin, pääteputkiksi valittiin eurooppalainen EL34, kaiku ja vibra puuttuvat tästä mallista. Soundi muuttui paljon kovemmaksi jyrkemmän putken ja korkeamman anodijännitteen ansiosta. Heavy- kitaristien suosikki, kuuntele myös Jimi Hendrix, The Who... ym 60- 70 luvun brittirockareita.

Mesa- Boogie on alunperin modifioitu Fender Princeton. Vahvistinkorjaaja Randall Smith rakenteli "Hot-Rod"- versioita Fendereistä poistamalla vibraaton ja lisäämällä sen tilalle särölaitteen. Puhtaan ja särösoundin sekoituksella syntyy erittäin pitkä sustain, efektilooppiin voi kytkeä esim. eq:n tai Wah- pedaalin, jolla jo särötettyä soundia voidaan muokata. Kuuntele Carlos Santanaa.

Amerikkalaiset putket ovat parhaita, vai ovatko? Entä Venäläiset, kiinalaiset, Yugoslavialaiset???

Mitä putkitekniikalla toteutettuja ammattilaistason kelanauhureita, miksereitä ja efektilaitteita on saatavissa?

Kelanauhureita:

Miksereitä

Efektilaitteita:

Takaisin (vintage recording FAQ)

Miten vanhat ammattilaitteet suhtautuvat nykyisiin ammattilaitteille asetettuihin suorituskykynormeihin?

Vanhat ammattilaitteet on tehty aikanaan voimassa olevien normien mukaisesti. Esim. saksalainen tai pohjoismainen Yleisradionormi määrittelee suorituskyvyn rajat: Taajuusvaste 40...15kHz, särö alle 0.5% kaikissa olosuhteissa, pohjakohina max 3dB yli 200 ohmin vastuksen lämpökohinan, Yliohjausvara min. 15dB (=+21dBu). Mittauksissa on havaittu, että esim. Telefunken V-76 täyttää nämä normit erittäin hyvin. Yliohjausvara yltää n. +27dBu:n. Taajuusvasteen rajoitukset kannattaa kuitenkin muuttaa 20... 25kHz:iin. Särö on kaikissa tilanteissa alle 0.05%, pohjakohina vain 0.5dB yli teoreettisen minimin. Kelanauhureissa taas laitteen oma pohjakohina on n. 10dB alle nauhan kohinan. Hyvin huollettu vintage- laite siis toimii täysin nykyaikaisessa studiossa.


Onko kaikki populaarimusiikki tehty moniraitatekniikalla?

Onko olemassa vanhan teknologian pohjalta rakennettuja kaupallisia musiikkistudioita?

Suomessa: Ulkomailla:

Tiesitkö, että:

Copyright by Matti Adolfsen 19.5.97 updated 29.10.2005